Please Choose Your Language
Uta / Yatiyawinaka / Blog ukax 1.1. / Plástico Contaminación Mä Guía Integral de la Crisis Global .

Plástico Contaminación Mä Guía Integral de la Crisis Global .

Uñt’awinaka: 0     Qillqiri: Sitio Editor Uñt’ayawi pacha: 2024-05-30 Origen: Sityu

Jiskt’awinaka .

Facebook compartir ukax mä botón ukankiwa.
twitter ukax mä botón compartido ukhamawa.
Línea compartida ukax mä botón ukhamawa.
WeChat Sharing ukax mä botón ukhamawa.
LinkedIn ukax mä botón compartido ukhamawa.
Pinterest ukax mä botón compartido ukhamawa.
Whatsapp ukax mä botón compartido ukhamawa.
ShareThis compartir ukax mä botón ukankiwa.

Plástico q’añuchawi uñt’ayawi .

Plástico ukax uraqpacharuw wasitat uñt’ayi, k’umaraptañ utat utakama solucionanak uñacht’ayi. Ukampis uka jachʼa apnaqäwipajj qʼañunakanwa lurasïna. Ukax pä tuqit sarnaqäwiwa: conveniencia ukat consecuencia. Plástico ukan uraqpachan kayup uñt’ayañax wali jach’awa. 4,5 waranqa waranqa waranqa jila tonelada ukanakaw lurasi, ukat mä fracción ukaw reciclata. Lamar qutanaka, sallqa uywanaka, ukat paisajes ukanakax wali ch’amawa. Escala ukax axsarañawa ukampis yatiñax acción ukar ch’allt’añawa.Plástico contaminación ukax janiw medio ambiente ukakikiti; Ukax mä alarma societal ukhamawa. Ukax qutan jakawiparuw jan walt’ayi, manq’añ cadenanakaruw mantaraki, ukat k’umaräñasaruw jan walt’ayi. Uka tuqit askichañax planetasan kʼumaräñapatakix wali wakiskiriwa ukat jiwasanakatakis wali wakiskiriwa.

jan walt'ayaña

Uka plástico lurañan jilxatatapaxa .

Contexto Histórico: Baquelita ukhat waranqa waranqa toneladanakkama .

Plástico ukan saräwipax 20 siglo qalltanw qalltawayi. Bacelita, 1907 maran uñstayata, ukax nayrïr plástico completamente sintético ukhamänwa. Ukajj machaq tiempo qalltañwa uñachtʼayäna. Tunka maranakanxa, plástico producción ukax wali jach’awa, industrias transformadoras ukat sapa uru jakawi.

Global plástico producción ukax marat mararuw .

Plástico lurañax exponencialmentew jilxattawayi. 1950 maranjja, oraqpachan lurañajj niya 2 millón toneladanakänwa. 2015 maratakejja, sapa maraw 380 millón jila toneladanak pasäna. Aka surge ukax jiwasan juk’amp plástico ukar atinisiñ uñacht’ayi kunayman aplicaciones ukanakataki.

Plástico innovación ukan pä kuti ch’allt’at espadapa .

Innovación plástica ukax walja askinakwa apaniwayi —materiales ligeros, durabilidad ukat versatilidad. Ukampirus uka ventajas ukanakax wali jach’a jan walt’awinakampiw juti. Jichhürunakanx jan jaytjasis q’añuchawi ukat pachamama jan walt’awinakax jach’a llakinakawa.

Pachamaman jan walt’awinakapax plástico ukan q’añunakan .

Lamar qutan jakawipa ukat ecosistemas ukanakax amenazan .

Plástico residuos ukanakax jiwasan lamar qutanakaruw mantawayi. Ukax qutan jakawip uñt’ayi, ecosistemas ukar mayjt’ayi. Microplásticos, jisk’a partículas, ukax juk’amp jan walt’ayir ukhamawa. Toxinas ukanakax ch’amthapitawa ukat uywanakampiw manq’antapxi, manq’añ cadena ukar mantapxi.

Microplásticos microplásticos ukanakan jan walt’awipax 5mm ukch’a jisk’akiwa. Jupanakax cosméticos ukan jach’a plástico q’añunakat ukat microperlas ukanakat jutapxi. Aka partículas ukanakax organismos ukanakampiw manq’antata, ukax janchi tuqit jan walt’awinaka ukat contaminación química ukanakaw utji.

Enredamiento ukat manq’añax sallqa uywanakan plástico q’añunakar ch’allt’atax sallqa uywanakarux jan walt’ayaspawa. Uywanakax katuntatäspawa, ukat usuchjasiña jan ukax jiwañaruw puriyistaspa. Ingestión ukax pachpa jan walt’ayiriwa, kunatix sistemas digestivos ukanakax jark’aqaspawa ukat toxinas ukanakax organismos ukar uñt’ayaspawa.

vertederos ukat residuos plásticos ukanakan herenciapa .

Plástico ukan jaya pacha jakatapax vertedero ukan maldición ukhamawa. Ukax patak patak maranakaw jan jaytjasisax utjaskakiwa. Sitios de vertedero ukax mä testimonio ukhamawa jiwasan cultura throwaway jiwasana, kawkhantix conveniencia ukax mä jach’a costo ambiental ukar puri.

Plástico plástico ukan plástico ukan jaya pachapax janiw biodegrados ukankiti; Ukax fotodegrada, jisk’a tóxicos chiqanakaruw p’akjasi. Aka lurawix jan wali químicos ukanakaw mistu, patak patak maranakaw uraqi ukat uma q’añuchata.

Lixiviación de químicos tóxicos como plásticos degradar, jupanakax químicos ukanakaruw lixiviar ukax uraqir mantaspa. Aka toxinas ukax ecosistemas ukanakaruw jan walt’ayaspa ukat jaqinakan k’umaräñapatakix jan walt’awinak utjayaspa. Lixiviación ukax mä amukt’at venenowa, juk’at juk’at pachamamaruw puri.

Lamar qotanakajj amuktʼapjjänwa .

Tonelada de plástico ukax sapa maraw lamar qutanakar manti .

Millón millón tonelada de plástico ukanakaw sapa marax qutanakasarux mantapxi. Aka muspharkañ chimpuxa, jan suma q’añunakan apnaqawipata ukhamarak q’añunakapawa. Uka jan walt’awix wali jayaruw puri, qutan jakawiparu ukhamarak ecosistemas ukanakaruw jan walt’ayi.

Jach’a Pacífico ukan basura patxapa .

Pacífico uksan umamp warantañax mä jach’a chiqankiwa, jach’a Pacífico basura patxankiwa. Ukax mä gyre de residuos plásticos ukhamawa, patak patak millas náuticas ukch’a uraqiniwa. Aka patch ukax jiwasan plástico vicios ukat consecuencias ukanakat mä llaki amtañawa.

Sistemas de río: jach’a yanapt’irinakax quta thiyan q’añuchatawa .

Jawiranakax conductos ukham irnaqapxi, uraqit qutar plástico q’añunak apt’ata. Jupanakax jach’a qutan q’añuchawiparux wali jach’a yanapt’irinakawa. 1.000 jach’a jawiranakax 80% ukjaw uraqpachan plásticos ukan emisiones ukanakax qutar puri. Uka askichañax soluciones de gestión de residuos ascendentes ukanakaruw uñakipañapa.

Uraqpachan plástico residuos ukan jan walt’äwipa .

Uka 0,5% ukax 100% ukjaw mayjt’i .

Mä 0,5% plástico q’añunakatx jiwasan qutanakasaruw tukuyi. Aka sapa patakatx jisk’akiwa, ukampis impacto ukax colossal ukhamawa. Ukax millones de toneladas ukanakaw qutan jakawiparu ukhamarak ecosistemas ukanakar jan walt’ayi. Aka fracción ukax 100% jiwasan attención ukat acción ukanak mayi.

Plástico sat q’añunakan jan wali apnaqawipa .

Residuos plásticos ukax mä crisis mundial ukhamawa, jan wali apnaqañan saphintata. Mä jachʼa parte plásticojj janiw reciclatäkiti ni incineratsa. Ukax vertederonakaruw tukuyi jan ukax, juk’amp jan walix, naturaleza ukanwa.

Jan reciclat, jan incinerat ukat jan landantat mä cuarto plástico residuos ukanakax jan wali apnaqatawa. Aka q’añunakawa janiwa reciclatakiti, incinerada, jani ukaxa sellado vertedero ukanakana imatäkiti. Pachamaman qʼañuchatätapat jan waltʼayataw uñjasi, walja kutiw uma thakinakaru ukat jachʼa lamar qotanakar mantañ thakin jikjjatasi.


Cambio climático ukat contaminación plástica: mä entwined jutïr .

Plástico ukan gases de efecto invernadero ukan emisiones ukanakax .

Plástico ukan ciclo de vida ukax gases de efecto invernadero ukanakamp qalltawayi. Plásticos ukanakax CO2 ukar uñt’ayi, ukax cambio climático ukar yanapt’iriwa. Uka lurawixa combustibles fósiles ukanaka apsuña ukhamaraki refinar ukhamawa, ukaxa uka gases ukanakaxa wali jach’a qullqinaka apsu.

Quqanaka chhaqtayaña combustible fósil apsuñataki .

Plástico ukan originario sarnaqäwipax quqanak chhaqtayañatakiw chint’ata. Combustibles fósiles ukanakax walja kutiw quqanakar apsuñar puriyi. Ukax janiw carbono almacenado ukak mistuykiti jan ukasti uraqin CO2 ukar ch’amthapiñapatakix jisk’aptayiwa, cambio climático ukar juk’amp jach’aptayañataki.

Emisiones de metano de vertederos ukaxa 1.1.

Kunapachatï plásticox vertederonakar tukuyki ukhaxa, metano sat qullampiw yanaptʼasi. Kunjamtï plásticonakajj anaeróbicamente tʼunjapki ukhajja, metano sat gas ukaw utji, ukajj mä chʼamani gas invernadero satawa. Rellenos vertederos ukax mä jach’a, ukampis walja kutiw jan uñjatäkiti, uka emisiones ukanakax ecuación de cambio climático ukanx uñt’ayatawa.

Jaqinakan k’umaräñapatakix kuna jan walt’äwinakas utji.

Microplásticos ukax jiwasan manq’añ cadena ukankiwa .

Microplásticos ukax jiwasan manq’añ cadena ukarux mantawayiwa. Quta manq’anakan jikxatasi, jupanakax jiwasan platonakasaruw puripxi. Aka exposición ukax jan uñt’at jan walt’awinak utjayaspa, kunatix jaqinakan k’umaräñapatakix jaya pachan jan walt’awinakax janiw sum amuyaskiti.

Exposición química ukat k’umaräñ tuqit jan walt’awinaka .

Plástico ukax jan wali químicos ukaniwa, ukax endocrino ukan jan walt’awinakapatw utji. Uka químicos plásticos ukanakat lixiviación ukax manq’añanaka ukat umaruw q’añuchaspa. Ukanakax k’umaräñ tuqit jan walt’awinakampiw chikt’ata, desequilibrios hormonales ukanakat jan walt’awinak reproductivo ukar puriñkama.

Uka silencio invasor: microplásticos jaqinakan órganos ukanakan .

Jichha yatxatäwinakax jaqinakan órganos ukanakan microplásticos ukanakat yatxatatawa. Aka amukt’at invasorax jutir jach’a k’umaraptañ tuqit llakisiñaw utjaspa. Microplásticos ukan utjatapax plástico ukan q’añuchawipax janiw medio ambiente ukakikiti jan ukasti jaqinakan k’umaräñapatakix mä jan walt’äwiw utji sasaw qhanañchi.

Estrategias para un plástico sin plástico ukax mä juk’a pachatakikiwa.

Mayjt’ayañatakix sapa mayni lurawinakaw utji .

Sapa mayni ajlliwinakaw tantacht’asiñ mayjt’äwir puriyaspa. Reutilizables alternativas ukanakar ajllisaxa, plástico apnaqañ tuqitx wali ch’amt’ayaraksnawa. Bolsas reutilizables, botella de agua ukat contenedores ukanakax mä jan plástico ukan jakañatakix wali askiwa.

Reutilizable alternativas ukanakax reutilizables yänak mayjt’ayañax mä simple ukampis ch’aman acción ukhamawa. Ukax plásticos de uso ukar atinisiñ jisk’aptayi, ukax mä jach’a q’añuchawiw utji.

Mä sapa apnaqañ plásticonak mä sapa apnaqañ plásticonak khuchhuqañax wali wakiskiriwa. Ukax paja, cubiertos ukat plástico ukamp lurat yänak sañ muni. Jisk’a jisk’achawinakax mä jach’a ch’amanchawiruw yapxati.

Comunidad ukat Legislativo ukan yanapt’awinakapa .

Comunidades ukat gobiernos ukanakax mä rol pivotal ukaniwa, jutïrin jan plástico ukar uñstayañataki. Políticas de apoyo ukat comunidadan amtanakapax jach’a mayjt’äwinak irptaspawa.

Bolsa de plástico prohibición prohibición de bolsas de plástico ukax mä acción legislativa común ukat efectiva ukhamawa. Ukax alternativas sostenibles ukanakan apnaqañapatakiw ch’amanchasi, ukat plástico ukan q’añuchawip jisk’acharaki.

Iniciativas de economía circular ukar yanapt’añax mä economía circular ukaw materiales ukanakan wasitat apnaqañapa ukat reciclaje ukar ch’amanchaski. Ukham amtäwinakar yanapt’añax residuos plásticos ukan bucle ukar jist’antañatakiw yanapt’i, sistema juk’amp sustentable ukar ch’amanchañataki.

Acción Colectiva ukan ch’amapa .

Uraqpachan amtäwinakapa ukat mayacht’asiwinakapa .

Uraqpachan amtanakapax markanakaruw mayacht’i, plástico q’añuchawimp ch’axwañataki. Partnerships, kunjamakitix campaña de las Naciones Unidas Clean Seas, ukax colaboración internacional ukaruw ch’amanchaski. Uka ch’amanchawix plástico q’añunakar jisk’achañatakiw amtata, ukhamarak uraqpachan sustentable lurawinakat ch’amanchañataki.

Responsabilidad Corporativa ukatxa Innovación .

Negocios ukanakax residuos ukan gestión ukan machaq lurawinakatakix wali askiwa. Responsabilidad corporativa ukar katuqasa, empresanakax plástico ukarux eco-friendly alternativas ukanakaw lurapxaspa. Jupanakan lurawipax sostenibles productos ukanakan lurañatakix wali wakiskiriwa, mä jutïr jan plástico jutïr pachataki.

Yatichawi ukhamaraki yatiyaña campañas .

Educación ukax mayjt’äwinak lurañ utaw. Campañas de concienciación ukax markachirinakarux kuna jan walt’awinakas plástico ukan jan walt’awinakapat utji uka tuqitw yatiyapxi. Jupanakax acción ukar ch’amanchapxi ukat mä amuyun mayjt’awip mä juk’amp sustentable ukat responsable consumo ukar mayjt’ayañatakiw arxatapxi.

Uraqpachan jan walt’awinak plástico ukan jan walt’awinakapat askichañatakix, plástico ukan lurawipanx wali jach’a jilxatawi, pachamamaru jan walt’awinakapata, ukat residuos plásticos ukat cambio climático ukanakan mayacht’asiwipatw yatxatapxta. Uka aruskipawixa uñacht’ayiwa wali wakiskiri lurawi residuos ukanaka suma apnaqaña, juk’ampirusa chika qullqini markanakana, ukatxa uñacht’ayiwa microplásticos ukanakaxa alarmista utjatapa jiwasana cadena de alimentos ukanxa ukhamaraki kuna jan walt’awinakas k’umaräñapataki. Ukhamarakiw sapa mayni lurawinakamp, ​​ayllun yanapt’awinakapax, responsabilidad corporativa, ukat yatichäw amtanakax mä movimiento colectivo ukar mä jutïr pachan sostenible, jan plástico ukar irpañatak wali wakiskirïtapat aruskipt’apxta. Uka aruskipäwix mä ch’amanchawiw wakisi, machaq lurawinakar machaqar tukuyañataki, jisk’achañataki, ukat wasitat aka medio ambiente jan walt’awit mistuñataki, taqinitak mä k’umara planeta ukar uñjañataki.

Aka tuqit juk’amp yatxatañatakix aka yänak uñakipt’asma:

Uka tuqit parlir qillqatanaka .

¡Contenidojj chʼusakïskiwa!

Jiskt'a

Uka tuqitxa 1.1.

¡Contenidojj chʼusakïskiwa!

¿Jichhax proyecto qalltañatak wakicht’atäpachati?

Ukaxa mä jach’a calidad inteligente soluciones ukanaka churañataki industria de empaquetado ukhamaraki imprenta.

Quick Links ukax mä juk’a pachanakanwa.

Mä yatiyaw jaytañamawa .
Jiwasampi aruskipt’añani .

Líneas de Producción ukaxa 1.1.

Jiwasampi aruskipt’añani .

Correo electrónico: inquiry@oyang-group.com
ukax akham sañ muni: +86-15058933503
WhatsApp: +86-15058933503 .
Uka tuqitxa 1000 .
Copyright © 2024 Oyang Group Co.,Ltd. Ukax mä jach’a uñacht’äwiwa. Taqi kunas wali askiwa.  Política de Privacidad ukaxa 1.1.